Mielenterveys ja ilmansaasteet

Ilmansaasteiden vaikutukset fyysiseen terveyteen on jo pitkään dokumentoitu tieteellisissä tutkimuksissa. Chicagon yliopiston tutkimuksen mukaan huonon ilmanlaadun vaikutusten on todettu vievän kaksi vuotta keskimääräisestä elinajanodotteesta maailmanlaajuisesti.¹. Nyt tutkimuksissa on alettu keskittyä ilmansaasteiden vaikutuksiin mielenterveyteen, erityisesti masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Lue alta lisää, jos haluat tietää lisää siitä, miten ilmansaasteet vaikuttavat henkiseen hyvinvointiimme ja mitä voimme tehdä riskin vähentämiseksi.

Mitä ovat masennus ja ahdistus?

Masennus on vakava, mutta melko yleinen mielenterveyssairaus, joka koskettaa joka kuudetta aikuista Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja naiset kärsivät masennuksesta kaksi kertaa todennäköisemmin kuin miehet.2. Se vaikuttaa ihmisen jokapäiväisen elämän kaikkiin osa-alueisiin: hänen tunteisiinsa, ajatteluunsa ja toimintaansa.. Monilla ihmisillä se vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen, mikä usein vaikeuttaa kotona ja työssä toimimista.

Masennuksen osuus kasvoi 10 prosentista 17 prosenttiin, kun coronavirus-pandemian seurauksena. Oireet voivat vaihdella suuresti yksilöstä riippuen (lievistä vakaviin), mutta niiden on kestettävä vähintään kaksi viikkoa, jotta niitä voidaan pitää masennuksena. Joitakin näistä oireista ovat mm:

• Surullinen olo
• Kiinnostuksen menettäminen aiemmin nautittua toimintaa kohtaan
• Ruokahalun muutokset (painon lasku tai nousu).
• muutokset unirytmissä
• Energian menetys ja väsymys
• Kuoleman tai itsemurhan ajatukset³

Masennukseen liittyy muita psyykkisiä vaikeuksia, kuten ahdistusta, stressiä ja yksinäisyyttä.

Useimmat meistä kokevat jossain määrin ahdistuneisuuden tunteita, mutta ahdistuneisuudesta tai yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä (GAD) kärsivillä näitä tunteita on vaikea hallita, ja ne voivat olla kaiken kattavia. Huoli alkaa vaikuttaa näiden henkilöiden jokapäiväiseen elämään siinä määrin, että he eivät enää muista aikaa, jolloin he olisivat tunteneet olonsa rentoutuneeksi. GAD:n yleisimpiä oireita ovat levottomuus tai huolestuneisuus, kyvyttömyys levätä tai nukkua ja/tai huimaus ja sydämentykytys.⁴.

Miten huono ilmanlaatu vaikuttaa mielenterveyteen?

Ilman epäpuhtauksien tulehduksia aiheuttavat ominaisuudet

Hiukkasten pienen koon vuoksi ne voivat keuhkojen ja hengitysteiden kautta hengitettynä siirtyä nopeasti koko muuhun elimistöön verenkiertoon. Sen jälkeen ne kulkeutuvat muihin elimiin, kuten sydämeen ja aivoihin.

Tärkein tapa, jolla pienhiukkasten aiheuttama pilaantuminen, joka tunnetaan myös nimellä hiukkaset, johtaa mielenterveyden häiriöihin tulehduksen ja ärsytyksen kautta. Ilmansaasteille altistumisesta johtuva krooninen tulehdus voi vahingoittaa hermoston hermosoluja ja säätelyreaktioita. Tutkimukset ovat yhdistäneet kroonisen tulehduksen masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, mielialahäiriöihin ja psykoottisiin häiriöihin.⁷.

Kun ilmansaasteet pääsevät aivoihin, ne aiheuttavat tyypillisesti tulehdusreaktioita seuraavien reittien kautta:

• läpäisemällä veri-aivoesteen, mikä vaarantaa elimistön puolustusjärjestelmän veressä olevia toksiineja ja taudinaiheuttajia vastaan.
• kulkeutumalla nenän ja aivot yhdistäviin hajuaistin neuroneihin ja vaurioittamalla näitä neuroneja.
• kulkeutumalla vatsan kautta ruoansulatusjärjestelmään ("toiset aivot"), mikä vaikuttaa mielentilaan ja yleiseen hyvinvointiin.⁷

Psyykkisten häiriöiden lisäksi ilmansaasteille altistuminen aiheuttaa vaurioita muille elimille koko kehossa. Tämä johtaa hengityselinsairauksiin (ja hengityselinsairauksien pahenemiseen, kuten esim. astma), erilaisiin syöpiin, kuten keuhkosyöpäaivohalvaus ja sydänkohtaus⁵.

Ilmansaasteet ja mielenterveys

Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Kiinassa tehdyssä pitkäaikaistutkimuksessa seurattiin 390 000 potilasta 11 vuoden ajan. Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikainen altistuminen ilman epäpuhtauksille - erityisesti typpidioksidille (NO2), typpioksidille (NO) ja hiukkasille (PM) kuten PM2.5 - voi lisätä masennuksen ja ahdistuksen riskiä. Itse asiassa suhteellisen pieni NO2-pitoisuuksien nousu johti 32 prosentin lisäykseen riskissä tarvita avohoitoa (yhteisöllinen hoito) ja 18 prosentin lisäykseen sairaalahoitoon joutumisessa mielenterveyden häiriöiden vuoksi.⁸. Hengitysilmassa NO2:ta vapautuu tyypillisesti tieliikenteessä, erityisesti dieselajoneuvoissa, poltettaessa fossiilisia polttoaineita.

Lasten ja nuorten psykiatri ja Doctors for the Environment Australia -järjestön toinen puheenjohtaja Cybele Dey väittää, että ilmansaasteiden ja mielenterveyden välillä on todellakin todettu yhteys. Tarkkaa reittiä selvitetään kuitenkin vielä. Kuten edellä todettiin, joissakin tutkimuksissa on todettu, että huono ilmanlaatu vaikuttaa keskushermostoon. Toiset uskovat, että ilmansaasteet saavat elimistön vapauttamaan haitallisia aineita, jotka vaikuttavat veri-aivoesteeseen.⁵.

Toinen tutkija ja Columbian yliopiston apulaisprofessori Marianthi-Anna Kioumourtzoglou toteaa, että ilmansaasteet, erityisesti PM2,5:n kaltaiset hiukkaset, ovat myös vastuussa olemassa olevien sairauksien pahenemisesta. Ihmisillä, jotka jo kärsivät masennuksesta, ahdistuneisuudesta ja/tai muista mielenterveyden häiriöistä, korkeammat saastepitoisuudet johtavat sairaalahoitoon joutumisen lisääntymiseen näiden häiriöiden vuoksi. Lisäksi lisääntyneet ilmansaasteet ovat yhteydessä itsemurhien ja itsetuhoisen käyttäytymisen lisääntymiseen. Kioumourtzogloun tutkimuksissa ilmansaasteiden vaikutuksesta terveyteen hän ja hänen kollegansa ovat havainneet yhteyksiä myös hermoston rappeutumissairauksiin, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin.⁵.

Ilmansaasteiden vaikutus oppimiseen, tarkkaavaisuuteen ja älykkyyteen.

Dey on lapsista ja nuorista tehdyissä tutkimuksissaan havainnut myös yhteyden ilmansaasteiden ja oppimis- ja tarkkaavaisuusongelmien välillä. Tämä todistettiin Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin yhtä maan historian suurimmista kaasuvuodoista. Vuodon jälkeen vuodon aiheuttanut kaasuyhtiö määrättiin asentamaan ilmansuodattimet kaikkiin kouluihin viiden mailin säteellä. Ilmansuodattimien asentamisen seurauksena näiden koulujen koulumenestys parani huomattavasti (0,2 keskihajonnan lisäys, ja hyöty jatkui myös seuraavina vuosina). Mielenkiintoisin seikka tässä tutkimuksessa on se, että kaasuvuodon aikana (ja ennen ilmansuodattimien asentamista) testit eivät osoittaneet mitään merkkejä maakaasun epäpuhtauksista kouluissa. Tämä viittaa siihen, että havaittu parannus oppilaiden akateemisissa saavutuksissa oli seurausta siitä, että ilmansuodattimet poistivat yleisiä ilman epäpuhtauksia, kuten hiukkasia, erityisesti PM2.5 -hiukkasia.⁶.

Toisessa Kiinassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille voi heikentää kognitiivista suorituskykyä ja vaikuttaa erityisesti matematiikan ja sanallisen kielitaidon testituloksiin. Kroonisen ilmansaasteille altistumisen vaikutukset verbaalisiin taitoihin korostuvat iän myötä, erityisesti ^miehillä9.

Useissa tutkimuksissa on keskitytty ymmärtämään ilmansaasteiden ja niiden vaikutusten välistä yhteyttä seuraaviin tekijöihin lapsetmielenterveyteen. Yhteenveto tuloksista on seuraava:

• Lapsilla, jotka altistuvat ilmansaasteille henkisen kehityksen kannalta kriittisessä iässä, on suurin riski sairastua vakaviin mielenterveyden häiriöihin aikuisiässä.¹⁰
• Altistuminen huonolle ilmanlaadulle lisää nuorten riskiä sairastua mielialahäiriöihin, itsetuhoiseen käyttäytymiseen ja aivojen poikkeavuuksiin, ja tulevissa tutkimuksissa on analysoitava tiettyjen epäpuhtauksien vaikutuksia.¹¹
• Yhdysvalloissa ja Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että ilman ja muunlaisille ympäristön epäpuhtauksille altistuminen nuorena johtaa suurempaan riskiin sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja muihin psykiatrisiin häiriöihin, kuten skitsofreniaan, vakaviin masennusoireisiin ja rajatilapersoonallisuushäiriöihin.¹²
• Sairaalan lastenpsykiatrisella päivystysosastolla tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että korkeat ilmansaastepitoisuudet voivat johtaa jo olemassa olevien mielenterveyden häiriöiden pahenemiseen ja lastenpsykiatrisella osastolla käyntien lisääntymiseen sairaalassa.¹³

Miten voimme suojella mielenterveyttämme ilmansaasteiden vaaroilta?

Vähennetään ilmansaasteiden osuutta

Paras tapa suojella mieltämme ja kehoamme saastuneelta ilmalta on vähentää ilmansaasteita kokonaisuutena. Voimme kaikki pyrkiä siihen vähentämällä omaa osuuttamme ilmansaasteisiin. Tätä varten voimme suosia pyöräilyä, kävelyä tai julkista liikennettä yksilöllisen ajoneuvoliikenteen sijaan aina kun se on mahdollista. Voimme myös vähentää tai lopettaa tupakointilämmittää kotiamme ja valmistaa ruokaa sähkö- tai induktiokäyttöisillä laitteilla sen sijaan, että käyttäisimme polttoaineita. puun tai maakaasun sijaan. On myös suositeltavaa valita luonnontuotteita aina kun se on mahdollista ja välttää saastuttavia tuotteita, jotka sisältävät seuraavia aineita haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Muista lisäksi tuulettaa kotiasi ja toimistojasi säännöllisesti avaamalla ikkunat ja ovet!

Katso lisää suosituksia ilmansaasteiden vähentämiseksi täältä..

Seuraa sisäilman ja paikallisen ilman laatua

Toinen yksinkertainen tapa suojella itseäsi ja lapsiasi ilmansaasteiden vaaroilta on pysyä ajan tasalla alueesi ilmansaasteiden kehityksestä. Tätä varten kannattaa tutustua seuraavanlaisiin verkkosivustoihin AQE (ilmanlaatu Englannissa) tai UK Air. Kun seuraat paikallisen ilmanlaadun tilaa, ymmärrät, milloin on parasta pitää ikkunat suljettuina sisäilman laadun suojelemiseksi ja milloin on syytä rajoittaa ulkona oleskelua.

Sisäilman puhdistaminen

Valitettavasti, niin ahkerasti kuin edellä mainitut toimet ilmansaasteiden vähentämiseksi voimmekin toteuttaa, 99 prosenttia maapallon ihmisistä hengittää ilmaa, joka ylittää raja-arvot. WHO:n suosittelemat ilman epäpuhtauksien pitoisuudet.. Parasta, mitä voimme tehdä, on suojella itseämme paikoissa, joissa vietämme eniten aikaa (kotona ja työpaikalla), investoimalla ja asentamalla ilmanpuhdistin.

Eoleafin ilmanpuhdistimet seuraaviin kohteisiin koteihin ja toimistotiloihin ovat juuri sitä, mitä lääkäri määräsi. Kaikki laitteemme sisältävät 8 lääketieteellistä suodatusteknologiaa mukaan lukien HEPA-sertifioidut suodattimet, aktiivihiilisuodattimet, UV-sterilointija ionisaatio. Ilmanpuhdistimemme ovat valmiita suojelemaan sinua, kehoasi ja mielenterveyttäsi ilmansaasteiden vaaroilta. Hengittämällä puhdasta ilmaa voit suojautua saastuneen ilman vakavilta terveyshaitoilta.

Viitteet

¹ Cho, K. K. (2023, 2. helmikuuta 2023). Pitkäaikainen altistuminen saasteille liittyy masennukseen, tutkimus toteaa. The Washington Post. Haettu 15. helmikuuta 2023 osoitteesta https://www.washingtonpost.com/health/2023/02/02/air-pollution-depression-anxiety-study/

² Pindar, J. (2022). Depressiotilastot Iso-Britannia: vuoden 2022 tiedot. Champion Health. Haettu 15. helmikuuta 2023 osoitteesta https://championhealth.co.uk/insights/depression-statistics/

³ Torres, F. (2020, lokakuu). Mikä on masennus? Psychiatry.org - Mikä on masennus? Haettu 15. helmikuuta 2023, osoitteesta https://www.psychiatry.org/patients-families/depression/what-is-depression

⁴ NHS. (2022, 5. lokakuuta 2022). https://www.nhs.uk/mental-health/conditions/generalised-anxiety-disorder/overview/ . NHS. Haettu 15. helmikuuta 2023, osoitteesta. https://www.nhs.uk/mental-health/conditions/generalised-anxiety-disorder/overview/

⁵ Christensen, J. (2023, helmikuun 1.). Pitkäaikainen altistuminen likaisemmalle ilmalle voi lisätä masennuksen tai ahdistuksen riskiä, tutkimus toteaa. CNN. Haettu 15. helmikuuta 2023, osoitteesta https://edition.cnn.com/2023/02/01/health/pollution-depression-anxiety/index.html

⁶ Gilraine, Michael. (2020). Ilmansuodattimet, saastuminen ja oppilaiden saavutukset. (EdWorkingPaper: 19-188). Haettu osoitteesta Annenberg Institute at Brown University: https://edworkingpapers.com/ai20-188.

⁷ Bishop, S. (2022, 9. marraskuuta). Ilmanlaatu, cognition, and mental health: Miten ilmansaasteet vaikuttavat aivoihin. Clarity. https://www.clarity.io/blog/air-quality-cognition-and-mental-health-how-air-pollution-impacts-the-brain

⁸ Carrington, D. (2021, 27. elokuuta). Ilmansaasteet yhteydessä vakavampiin mielenterveysongelmiin - tutkimus. The Guardian. https://www.theguardian.com/environment/2021/aug/27/air-pollution-linked-to-more-severe-mental-illness-study

⁹ Zhang, X., Chen, X., & Zhang, X. (2018). Ilmansaasteille altistumisen vaikutus kognitiiviseen suorituskykyyn. Proceedings of the National Academy of Sciences, 115(37), 9193-9197. doi:10.1073/pnas.1809474115.

¹⁰ Bhui, K., Newbury, J., Latham, R., Ucci, M., Nasir, Z., Turner, B., . . . Coulon, F. (2023). Ilmanlaatu ja mielenterveys: Evidence, challenges and future directions. BJPsych Open, 9(4), E120. doi:10.1192/bjo.2023.507.

¹¹ Xie, H., Cao, Y., Li, J., Lyu, Y., Roberts, N., & Jia, Z. (2023). Affektiivinen häiriö ja aivomuutokset ulkoilmansaasteille altistuneilla lapsilla ja nuorilla. Journal of Affective Disorders, 331, 413-424. doi:10.1016/j.jad.2023.03.082. doi:10.1016/j.jad.2023.03.082

¹² Khan, A., Plana-Ripoll, O., Antonsen, S., Brandt, J., Geels, C., Landecker, H., Sullivan, P. F., Pedersen, C. B., & Rzhetsky, A. (2019). Ympäristön saastuminen on yhteydessä lisääntyneeseen psykiatristen häiriöiden riskiin Yhdysvalloissa ja Tanskassa. PLOS Biology, 17(8). doi:10.1371/journal.pbio.3000353

¹³ Warner E ja Strawn J (2023) Risk Factors for Pediatric Anxiety Disorders, Child and Adolescent Psychiatric Clinics of North America, 10.1016/j.chc.2022.10.001, 32:3, (485-510), Verkkojulkaisupäivä: 1-Jul-2023.